Huomenta!

Kuinka voikaan ihminen nauttia aamukahvinsa juomisesta rauhassa näin paljon kuin minä, kotiäiti.

Taidan ottaa tämän ihan tavaksi, mielummin menen aikaisemmin nukkumaan ja herään vaikka kelloon, että saan pienen oman hetken, ennekuin jälkikasvu herää ja alkaa mieletön touhottaminen.

Nautin kyllä suuresti siitäkin eilen illalla, kun menin suht ajoissa nukkumaan ja otin pitkästä aikaa kirjan käteeni ja luin hetken, tällä hetkellä menossa Anna-Leena Härkösen Kaikki Oikein. On muuten erittäin hyvä. Tykkään muutenkin Härkösen kirjoista, mielestäni hän kirjoittaa hyvällä tyylillä ja käyttää loistavaa artikulointia. Toinen, mikä jäänyt mieleen on Jari Tervon Leyla. Ja on noita monia muitakin, mutta suomalaisista kirjailijoista, heistä tykkään. Aion ehdottomasti alkaa lukea enemmän ensi vuonna!

Ainiin, melkein unohdin, kun synttärit juhlittiin jo etukäteen, mutta tänään nuorimmaiseni täyttää 1-vuoden! Onnea siis pikkuinen! Kyllä on vuosi mennyt nopeasti, huh! Viime vuonna tähän aikaan, oli sunnuntai ja olin jo mennyt raskausviikoilla yli. Tarkoitus oli mennä keskustelemaan Kätilöopistolle mahdollisesta käynnistyksestä seuraavien lähipäivien aikana. Mutta ollessani suihkussa, tunsin ensimmäisen vihlaisevan supistuksen. Sitten menimme sairaalalle ja supistukset voimistuivat ja kun kätilö tutki, niin hän sanoi, että se on menoa sitten. Ja 1830 sain syliini ihanan pienen tummatukkaisen tytön. Itse synnytys sattui ihan älyttömästi ja olinkin jo ihan valmis lähtemään tuonpuoleiseen ja ikäänkuin melkein näinkin jo sen "kirkkaan valon", vaikka todellisuudessa nehän olivatkin huoneen loisteputket, mutta olin niin sekaisin ilokaasusta ja kaikista muistakin kivunlievitys jutuista, että. Silloin vannoin miehelle, ettei enää ikinä tätä, mutta näin se aika kultaa muistot ja ehkä vielä olisi ihana saada pidellä sellaista pikkuista sylissä, ehkä, vielä joskus. Toisaalta, nyt lapset jo hyvän ikäisiä ja vieläkin joutuu heräilemään keskellä yötä joskus, ehkä en kuitenkaan haluaisi taas aloittaa rumbaa alusta, tai en tiedä....

Ylihuomenna sitten vietellään Uutta Vuotta, ensin ajateltiin miehen kanssa, jos oltaisiin saatu lapset hoitoon isovanhemmille, niin oltaisi voitu viettää kahdestaan, mutta omasta lapsuudesta muistellen, niin itse meinasin kerran mennä isovanhemmilleni hoitoon ja sekin loppui siihen, kun mulle selvisi, ettei siellä mitään raketteja ammuttaisiinkaan. Joten, tultiin sitten äidin kanssa kotiin ja oli kivaa! Niinpä me juhlitaan ihan perheen kesken. Ajattelin kokeilla tehdä virolaista perunasalaattia (reseptiä myöhemmin) sekä nakkeja ja alkuillasta mies pitää lapsillle oman ilotulituksen läheisellä kentällä ja ehkä sauna ja sitten kahdeltatoista voidaan ottaa lasilliset kuohuvaa. Ei kyllä tee mieli rällätä ja rellestää muutenkaan kun tuntuu, ettei ennen joulua saamani flunssa ota parantuakseen sitten millään. Kaikkea jo kokeiltu. Epäilen vahvasti, että johtuu ottamastani influenssa rokotteesta.

Aika alkaa loppumaan, joten pikaisesti vielä, kävimme ale-myynneissä ja nappasin sieltä "jouluvalot" -70% mukaan, led-pallovalot, näyttävät ihan hehkulampuilta, joten en siksi miellä niitä jouluvaloiksi. Ja ne pääsivät oikein erinomaiseen paikkaan, liitutauluseinää koristamaan. Alunperin olin suunnitellut hankkivani jossakin vaiheessa tuohon sellaiset ihan hehkulampun näköiset valot, mutta nuo ajavat asiaa erittäin hyvin. Tykkään Todella Paljon ja mies, kuka joutui nuo tuonne kiinnittämään, niin ensi kiroilujen jälkeen ja hieman rauhoituttuaan tykkää hänkin kuulemma kovasti,